torstaina, tammikuuta 03, 2008

Aloin miettimään, että oonkohan oikeesti liian pinnallinen, mitä tulee jätkiin? Ei mulla kauheasti ole ulkosia vaatimuksia, mutta muutama on. Ja niistä en kyllä helposti jousta;

1.vartalon pitää olla urheilullinen. Pitää käydä salilla ja olla lihaksia jonkun verran. Mutta ei liikaa tietenkään. Kaikista kauheinta ois jos jätkällä ei ois mitään muuta ku nahkaa luiden ympärillä. Mutta ei sitten kyllä mitään ylimäärästäkään vatsan kohalla.

2.pitää olla pitkä. Saattaa olla vähä outo vaatimus multa, sillä ite oon nimittäin tosi lyhyt(=alle 160cm). On ihanaa kun jätkä on paljon isompi. Tulee turvallinen olo kun käpertyy kainaloon. Esimerkiks edellinen jätkä oli n.185-190cm(?) ja oli just sopiva.

3.Pitää olla komea. Ei sellanen söpökasvonen suoraan jostain poikabändistä. Ohan ne ihania, mutta ei jotenki miellytä seurustelu mielessä.

Noi on sellasia asioita, joiden avulla on helppo karsia niitä jätkiä jo heti ekalla vilkasulla. Tietysti luonteenlaatuki on tärkeä, mutta sen selvittämiseen menee yleensä vähän enemmän aikaa. Ja niinhän se on, että ulkonäköön ihastutaan ja sisimpään rakastutaan. Ensin pitää siis ihastua ja se on vaikeeta, jos ulkoset ominaisuudet ei miellytä. En vaan yhtään osaa kuvitella ihastuvani henkilöön, joka ei täytä noita vaatimuksia(tosin tosta pituudesta voidaan kyllä neuvotella). Joku saattaa olla sitä mieltä, että oon liian pinnallinen. Mutta ihan sama. Jos en vielä kymmenenkään vuoden päästä oo löytäny ketään sopivaa, niin sitten saatan vähän laskea rimaa.

Ei kommentteja: