Innostuin jo, että saadaan lunta, mutta se lumi päättikin sitten äsken muuttua vedeksi...

Alle 10 tuntia ni ollaankin jo vuoden 2008 puolella. Tässä vaiheessa pitäis varmaan tehä jotain uudenvuodenlupauksia, mutta mä en oo oikeen ikinä harrastanu sellasia. Eikä mulla oo edes oikeen mitään mielessä. Elän aika terveellisesti; Liikun aika paljon(joidenkin mielestä varmaan liian paljon) ja syön terveellisesti (edelleen joidenkin mielestä varmaan liian terveellisesti). Nyt syksyn aikana on ote kyllä kieltämättä hieman lipsunu ja herkkuja on tullu syötyä, mutta sitä ennen olin kyllä tosi tarkka mitä suuhuni pistin. Herkkuja en syöny koskaan. Joskus harvoin saatoin syödä kakkua tms jos oltain juhlissa, mutta ei milloinkaan muulloin. Leipää, pastaa ja riisiä söin vaan tummaa, söin kasviksia joka ruualla ison määrän ja join vettä varmaan enemmän ku ois tarvinnu :D Ja oon myös aika ylpee itestäni, koska en oo syöny pikaruokaa sitten...hmmm... tais olla alkuvuotta 2006. Kaikki kylä kattoo oudosti ku syön mäkkärissä salaattia, mutta annan kattoa rauhassa.

Vois tietysti taas alottaa ton ruokavalion, kun nyt syksy on tullut syötyä vähän enemmän herkkuja ja painokin noussu lähes 10kg (tosin taas jotkut on sitä mieltä, että se on vaan hyvä juttu). Osa tosta painonnoususta johtuu varmaan myöskin siitä, että oon alkanu käydä salilla ni on lihaksiakin vähän tullu lisää. Vuos sitte oisin varmaan saanu jonku kohtauksen tollasesta painonnoususta. Mulla tais olla sillon jotain anoreksian oireita... Mutta nyt en oo oikeestaan moksiskaan, vaikka oon selvästi pyöristyny. Oon tajunnu, että voi olla ihan nätti, vaikka ei ookaan tikkulaiha. Vaikka olihan se kyllä ihanaa ku sai paljon huomiota sen takia ja ihmiset ihaili. Mutta kyllä mä vieläkin oon yleisen mittapuun mukaan tosi laiha, eli ei tässä oo vielä mitään hätää :)

Illalla meen yhelle kaverille juhlimaan uutta vuotta ja sieltä sitten ehkä tohon paikalliseen baariin jatkoille. En oo ikinä ees käyny siellä, vaikka se on ainut baari täälläpäin missä mä asun. Mutta mitä kavereilta on kuullu ni kuulemma ihan ok paikka, että toivottavasti tulee kiva ilta.

Oon niin onnellinen ku saan nykyään nukuttua pitkään. Saattaa kuulostaa vähän oudolta, mutta pari viime vuotta en oo pystyny nukkumaan enää kello 8 jälkeen. Usein heräsin jopa seittemältä ja ei muka enää väsyttäny yhtään. Ei edes silloin kun olin ollu ulkona ja tullu kotiin vasta kello 5 aamulla. Silti jokin sisänen kello herätti mut aina viimeistään kaheksalta. Olihan se kouluaamuina ihan kiva, että jakso hyvin nousta ylös. Mutta viikonloput oli kyllä tosi ärsyttäviä. Mitä teet sunnuntai aamuna kello 8 ku ei yhtään väsytä ja kaikki muut nukkuu vielä?

Nykyään on niin ihanaa ku oon heräilly vasta puolenpäivän aikaan. Saataan kyllä herätä ekan kerran jossain yheksältä, mutta pystyn helposti jatkamaan vielä unia. En tiiä mistä tää tällanen äkillinen muutos johtuu. Ehkä mun keho on vihdoin tajunnu, että tarviin sitä unta. Toivottavasti on kanssa pysyvä muutos.

En yhtään tykkää olla 19. Tää on jotenkin niin turha ikä tässä välissä. 18 oli kiva, koska pääsi ekan kerran baareihin, sai ajokortin jne. Mutta 19-vuotta ei tuo mitään uutta! Ei oo ees k-19 baareja. Tai onhan niitä olemassa, mutta ei tuolla Helsingin keskustassa, missä yleensä kavereiden kanssa käydään. (tai ainakaan en oo tietonen niistä?) Kaikki k-18 baarit on nykyään niin täynnä 18-vuotiaita. Haluisin niin jo käydä jossain k-20 paikassa, mutta vielä puol vuotta pitäis odottaa...

Yritin kyllä eilen kavereille ehdottaa, että käydään kokeilemassa päästäskö jonnekki. Mutta ei ne ollu yhtään innoissaan kokeilemaan :/ Päädyttiin sitten taas baariin täynnä 18-vuotiaita. On se kyllä kumma, että vaikka niihin onkin vaan vuoden ikäero, ni ne kyllä tunnistaa heti baarissa. Pitää kai vaan sitten oottaa tää puol vuotta ja tyytyä noihin nykyisiin baareihin.

Ensimmäinen bloggaus. Pitkän suunnittelun jälkeen sain lopulta itsekin alotettua blogin. Luen usein innolla muiden blogeja, varsinkin niitä, joissa puhutaan sinkkuudesta, deittailusta, baareissa käymisestä jne. Kyseiset asiat kun on aika ajankohtasia omassakin elämässä.

Täällä tulee siis olemaan kaikenlaista höpinää 19-vuotiaan tytön elämästä, lähinnä juuri noista yllämainituista asioista. Oon huono kirjottamaan mitään esipuheita, joten lopetan sen nyt ja katotaan mitä tuleman pitää.